HR:n nykytila ajankuvan epävarmuudessa

 

Kuva Tumisu Pixabays

 

Blogisarja: Henkilöstötyön haasteet 2020-luvulla (1/4)

Vanhakantaisen ajatuksen mukaan HR on kukkahattutätien työhyvinvointipajoja. Todellisuudessa HR vaikuttaa tekemisellään aivan liiketoiminnan ytimessä, koska kukaan muu kuin ihmiset – henkilöstö eli HR-työn ydinkohderyhmä – ei saa asioita aikaan. Ihmisen toiminta ratkaisee, oli toimiala ja tehtävä mikä tahansa tai oli apuna kuinka kehittynyttä teknologiaa. (Kalliosalmi, 6.9.2016.)

Ajattelen, että ihminen on yrityksen strategian operatiivinen toteuttaja. Kaikki yrityksen eurot kulkevat ihmisen tai ihmisen luoman tai valvovan järjestelmän kautta taloon. Työyhteisö on tuloksentekijä, joka vaatii huoltoa ja hoivaa. Siinä missä konekin. Toimialasta riippumatta.

Tutkin Oikotien verkkopalvelussa HR-kentän työpaikkailmoituksia. Avoimia paikkoja on tällä hetkellä tarjolla seuraaviin toimenkuviin:  HR-päällikkö, HR-ansiantuntija, HR-ammattilainen, HR Business Partner, HR Controller ja HR-assistentti. Ajankuva ja organisaatioiden jatkuva muutos näkyvät tehtäväkuvauksien sisällössä. Haluan nostaa esille muutamia ominaisuuksia, joita vaaditaan tämän hetken HR-työssä. Moni työnantaja arvostaa kokemusta HR-työstä, myynnillistä otetta, työsuhdeasioiden ja työlainsäädännön tuntemusta sekä erinomaisia tiimi- ja vuorovaikutustaitoja. Esimerkiksi Norlandia päiväkodit hakee HR Business partneria hoitamaan laaja-alaisia HR-työtehtäviä, jotka ovat aiemmin kuuluneet linjajohdon alaisuuteen. Herätäänkö yrityksissä pikkuhiljaa HR:n merkityksellisen rooliin? Henkilöstöä pidetään perinteisesti kustannustekijänä. Todellisuudessa kuitenkin kaikki organisaatiot toteuttavat toimintaansa nimenomaa henkilöstön avulla. (Kauhanen, 16.)

Miten monimuotoinen työyhteisö sopeutetaan nopeasti muuttuviin tilanteisiin?

Erinomainen esimerkki muutosvalmiudesta ja nopeasta reagoinnista nähtiin keväällä 2020, kun ilmailualalla toimiva Finnair tarjosi henkilöstölleen mahdollisuuden siirtyä lomautusten ajaksi muiden alojen työtehtäviin. Esimerkiksi Mehiläinen ja Attendo tarjosivat Finnairin lomautetulle henkilöstölle väliaikaisesta työtä. Hoiva-ala sai apua akuuttiin työvoimapulaan Finnairin henkilöstöstä, joilla oli entuudestaan sosiaali- tai terveysalan tutkinto. Mehiläisen henkilöstön kehitysjohtaja Anu Kolari kuvailee tilannetta haastattelussa; "Tyypillisin tarjolla oleva rooli on lähihoitaja. Finnairilaisilla on mahdollisuus hakea myös konsernihallintoon, digitaalisiin palveluihin ja henkilökohtaiseksi avustajaksi Mehiläisellä. Väliaikainen työ voi auttaa taloudellista tilannetta ja sen kautta voi myös oppia uutta ja saada itselleen merkityksellistä tekemistä lomautuksen aikana."  (Finnair, 10.4.2020.)

Tällä hetkellä, epävarmuuden aallon harjalla, HR-työtä tarvitaan tukemaan henkilöstöä, esimiehiä ja johtoa sekä kannustamaan heitä huippusuorituksiin – vaikka huominen näyttäytyy edessämme epävarmana. Tarvitaan jatkuvaa oppimista, uusiutumiskykyä ja ajantasaisuutta.  Digitalisaation ja etätöiden räjähdysmäinen kasvu on tuonut työyhteisöihin uuden aikakauden. Ajattelen, että HR:n rooli korostuu muutostilanteissa – liiketoiminnan kehitysvaiheessa tai toimintaa supistettaessa. Ratkaisevaa liiketoiminnan onnistumisen kannalta on, miten epävarmuuden aikana huolehditaan henkilöstövoimavaratekijöistä?

Lähteet:

Finnair. 10.4.2020. Finnairin henkilöstöä siirtyy lomautusten ajaksi hoiva-alan tehtäviin. Linkki: https://www.finnair.com/fi-fi/bluewings/finnairin-maailma/ Luettu: 26.8.2020.

Kalliosalmi I. 6.9.2016. Mitä se HR oikein tekee? HR vaikuttaa yrityksen jokaiseen kolkkaan. Linkki: https://eventolehti.fi/artikkelit/mita-se-hr-oikein-tekee-hr-vaikuttaa-organisaation-jokaiseen-kolkkaan/ Luettu: 27.8.2020.

Kauhanen J. 2010. Henkilöstövoimavarojen johtaminen. WSOYpro. Helsinki.

Oikotie. Avoimet työpaikat HR. Linkki: https://tyopaikat.oikotie.fi/haku?jq=hr&sort_by=score&pos=sivukartta  Luettu: 27.8.2020.