5. Optimismi on esimiehen supervoima

Kuva Gerd Altmann Pixabay

Onnellisuus ei tarkoita vain sitä, että tuntuu hyvältä. Onnelliset ihmiset ovat energisiä, luovia ja tehokkaita työpaikoillaan. He ovat parempia johtajia ja neuvottelijoita, ja he ansaitsevat enemmän rahaa. (Mattila & Aarninsalo 2018, 47.) Ajattelen, että optimistisesti asioihin suhtautuva esimies on organisaation etu turbulentissa työelämässä.

Positiivinen psykologia on Martin Seligmanin vuonna 1999 aloittama tutkimussuuntaus, jossa painopiste on onnellisuuden, onnistumisen ja hyvän elämän tarkastelemisessa (Rauhala, Leppänen, Heikkilä, 24).
Seligman on luonut PERMA -teorian, jonka avulla hän pyrkii kuvaamaan ihmisen optimaalista hyvinvointia ja onnellisuutta. Teorian osa-alueet ovat myönteiset tunteet (Positive feelings), sitoutuminen (Engagement), ihmissuhteet (Relationships), merkityksellisyys (Meaning) ja saavuttaminen (Accomplishments). (Pennock, 20.11.2019.) 

Yksilön onnellisuus rakentuu perimästä, olosuhteista ja omasta toiminnasta.

Perimä selittää onnellisuudesta noin puolet. Se on geneettisesti määrittynyt ja muuttumaton, ja näin ollen vaikuttamismahdollisuuksien ulkopuolella (Manka 2015, 88). Olosuhteet ovat suhteellisen vakaita onnellisuuden määrittäjiä, ne selittävät onnellisuudesta noin 10%. Näihin kuuluvat kansalliset piirteet, ikä, sukupuoli sekä ihmisen henkilökohtainen historia.

Oma toiminta vaikuttaa onnellisuuteemme noin 40%. Oma toiminta sisältää tarkoitukselliset ponnistelut oman elämäntilanteen muuttamiseksi, mikään ei muutu itsekseen. Voimme päättää joka hetki itse, miten asioihin suhtaudumme (Pihlaja, 192). Harjoitteleminen ja ystävällinen käytös toisia kohtaan ovat käyttäytymiseen liittyvää omaa toimintaa. Toimintaan voidaan liittää älyllinen konteksti. Ihminen voi esimerkiksi voi tietoisesti arvioida tapahtumia myönteisessä valossa tai havainnoida asioita, joista voi kokea kiitollisuutta. (Manka, 89.)

Optimismi lisää ihmisten onnellisuutta.

Optimismi on yksi psykologisen pääoman ulottuvuus. Optimismin ydin on odotus, että tulevaisuudessa tulee tapahtumaan hyviä asioita, ja siihen liittyy halu työskennellä niiden toteuttamiseksi (Mattila & Aarninsalo, 81). Kun ihminen pääsee hyödyntämään olemassa olevaa potentiaaliaan merkityksellisessä yhteydessä, hän kokee laajentumisen ja kasvun tunteita. Optimistisesti asioihin suhtautuva esimies on organisaation mahdollistaja ja psykologisen pääoman rakennusarkkitehti.

Optimistisesti ajattelevilla ihmisillä on laaja valikoima selviytymiskeinoja. Hallitsemattomissa tilanteissa optimistisesti ajattelevat kykenevät hyväksymään tilanteen joustavammin kuin pessimistisesti ajattelevat. Optimistin elämässä epäonnistumiset eivät ole ongelmia vaan tilaisuuksia kasvaa ja oppia. (Rauhala, Leppänen, Heikkilä, 40.)

Optimisteilla on suurempi kyky osoittaa kiitollisuutta, tarttua hetkessä oleviin mahdollisuuksiin ja kehittää omia kykyjään (Rauhala, Leppänen, Heikkilä, 41).

Kiitollisuuden harjoitteleminen suuntaa huomion pois epäonnistumisista ja pettymyksistä ja vahvistaa ihmisen itsetuntoa ja omanarvontuntoa. Kyky tuntea kiitollisuutta vahvistaa myös sosiaalisia siteitä ja parantaa ihmissuhteita. (Mattila & Aarninsalo, 80.)

Esimiehen kiitos on alaisilleen paljon enemmän kuin yksi sana.

Lähteet:

• Mattila A. & Aarninsalo P. 2018. Onnen taidot: kohti hyvää elämää. Statusprint. Tallinna.
• Manka M-L 2015. Stressikirja – Mistä virtaa? BALTO print. Latvia.
• Pennock S. F. 20.11.2019. Who is Martin Seligman and what does he do? Linkki: https://positivepsychology.com/who-is-martin-seligman/ Luettu: 25.2.2020.
• Pihlaja S. 2018. Aikaansaamisen taika: Näin johdat itseäsi. Atena kustannus Oy. EU.
• Rauhala I. & Leppänen M. & Heikkilä A. 2013. Pääasia: Organisaation psykologinen pääoma. EU.