3. Ajanhallinta on oman energian optimointia

Gerd Altmann Pixabay

Jaan aikani opiskelun, työn, perheen, kodin ja sosiaalisten suhteiden kesken. Arki täyttyy helposti erilaisista ulkopuolisista impulsseista. Arjen kiireistä sekametelisoppaa hämmentää oman energiakapasiteetin rajallisuus. Kun arki eskaloituu liikaan suorittamiseen, kadotan tavoitteellisuuden fokuksen ja optimaalisuorittaminen murenee tomuna ilmaan.

Kiire johtuu suunnittelemattomuudesta, keskeytyksistä ja itsekurin puutteesta (Lehtonen 30.7.2018). Tyypillisiä aikavarkaita ovat esimerkiksi asioiden lykkääminen, multitasking ja jatkuva sähköinen tietotulva.

Miten optimoida omaa ajankäyttöä?

Optimaalisuorittaminen tarkoittaa toiminnan tasoa, jolla työn tekeminen tuntuu antoisalta ja tasapainoiselta. Optimaalisuorittaminen lähtee energiastamme ja sen säätelystä. Energian johtaminen lähtee kehon, mielen ja ajattelun yhteyden ymmärtämisestä. Itsensä johtaminen on muutakin kuin ajanhallintaa tai lenkillä käymistä. Ihminen on kokonaisuus. (Leppänen & Rauhala 2012, 152,157).

Ajanhallintataitojen harjoitteluun tarvitaan oman energian johtamista. Opettelen määrittämään itselleni rajoja ja sanomaan "ei". Ensiksi minun tulee ymmärtää omaa ajankäyttöä, jotta voin optimoida aikaani. Optimointi tarkoittaa, että uskalletaan karsia pois tai ulkoistaa vähemmän tärkeät tavoitteet ja työtehtävät sekä säätää odotukset realistisiksi (Ristikangas & Grunbaum 2016, 86). Oman energian optimoinnin harjoittelu antaa minulle enemmän aikaa mielekkäiden asioiden tekemiseen.

Laadin alle neljä teesiä parempaan energian hallintaan. Teesien ydinajatus perustuu Johda ihmistä: Psykologiaa johtajille -kirjassa esitettyyn huippusuorituspyramidiin (Leppänen & Rauhala, 157).

1. Fyysinen energia ja kapasiteetti - kehon hyvinvointi: Nukun riittävästi, liikun, saan raitista ulkoilmaa riittävästi, syön hyvää ja ravintorikasta ruokaa, palaudun.
2. Emotionaalinen energia ja kapasiteetti - myönteiset tunteet: Piirrän itselleni rajat, teen asioita, joista nautin, valitsen sosiaalisen ympäristöni, vaalin hyviä ihmissuhteita ja omaa aikaa, meditoin.
   
3. Ajatteluenergia ja kapasiteetti - kompleksinen ajattelukyky: Oppimiskyvyn aktivointi, tarjoan aivoille virikettä lukemalla ja kirjoittamalla blogeja, vältän sosiaalisessa mediassa roikkumista, palaudun, reflektoin.
   
4. Henkinen energia - elämän merkityksellisyys: Asioiden ja tekemisen merkityksellisyys, henkilökohtaisten tavoitteiden määrittäminen, mielekäs sitoutuminen.

Innostuksen ja hyvien aikomusten mielentilasta eli motivaatiosta siirtyminen tavoitteelliseen työskentelyyn tarkoittaa siirtymistä toimeenpanon taitoon eli volitioon. Toimeenpano on taito, sitä voidaan arvioida, kehittää ja johtaa, mikä tekee siitä ratkaisun itseohjautuvaan, tehokkaaseen ja johdonmukaiseen tavoitteelliseen työskentelyyn (Parppei 2018, 33). Mielestäni ajanhallintataitojen harjoittelun kulmakiviä ovat oman toiminnan havainnointi, tärkeän ja vähemmän tärkeän erottaminen toisistaan, karsiminen, toimeenpano sekä sitoutuminen tavoitteeseen.

Yksinkertaista, luo rajat ja sitoudu.




Lähteet:

•  Lehtonen P. 30.7.2018. Multitaskaaminen ei kannata - keskittymällä saat enemmän aikaan. Linkki: https://www.lmi.fi/keskity-lopeta-multitaskaaminen/. Luettu: 11.2.2020.
•  Leppänen M. & Rauhala I. 2012. Johda ihmistä: Psykologiaa johtajille. BALTO Print. Liettua.
• Parppei R. 2018. Tee, toimi, saa aikaan! Kehitä ja johda toimeenpanoa. Alma talent. Helsinki.
• Ristikangas M-L & Grunbaum L. 2016. Valmentava esimies: onnistumista palvelevat positiot. Hansaprint. Vantaa.