Teköäly ja digitaalisuus HR-työn muutosajureina

 

Pixabay/geralt

Blogisarja: Henkilöstötyön haasteet 2020-luvulla (3/4)

Ohjelmistorobotiikka ei vie varmastikaan kenenkään työtä sellaisenaan. Se vie vain robotin pois ihmisestä ja antaa ihmisen keskittyä luovaan työhön, asiakkaiden kohtaamiseen ja tekemään tulkintoja siitä, mitä se digityökaveri onkaan löytänyt. Kone oppii, mutta ihminen ymmärtää. (Ärilä, 24.10.2018.)

Ajattelen, että robotiikka tuo lisäarvoa ja helpottaa ihmisen tekemää työtä. Kone ei korvaa ihmistä, mutta voi parhaimmillaan vahvistaa ihmisen työstä suoriutumista.  Esimerkiksi HR-työn näkökulmasta rekrytointiprosessia voidaan helpottaa digitalisoimalla rutiininomaisia työtehtäviä. Tekoäly voi auttaa HR-ammattilaista työsuhdedokumenttien ja erilaisten asiakirjojen hallinnassa sekä tietosuoja-asioiden kanssa.

 Tekoälyteknologioiden soveltaminen tähtää usein aluksi operatiiviseen tehokkuuden parantamiseen (tem 2019, 34).

Algoritmit ovat tänä päivänä tehokkaita apureita datan käsittelyssä ja tallentamisessa. Operatiivinen tehokkuus HR-työssä lisää resursseja henkilöstön kehittämis- ja strategiatyölle.

Teknologinen kehitys tarkoittaa aina myös toimintatapojen muutosta. Kun toimintatavat muuttuvat, on meidän ihmisten osattava reagoida muutokseen, opittava uusia taitoja sekä muutettava käyttäytymistämme. Työ ja sen tekeminen muuttuvat ja näissä muutoksissa HR:llä on organisaatioissa keskeinen rooli. (Ärilä, 24.10.2018.)

Ajattelen, että muutos on aikamme uusi pysyvyys. HR-ammattilaisen rooli korostuu muutostilanteissa. Henkilöstö tarvitsee tukea uuden oppimiseen. Mielestäni HR:n rooli on inhimillistää, tunnistaa, tukea ja mahdollistaa. Keskeinen näkökulma on, miten tekoäly ja digitaalisaatio inhimillistetään työpaikoilla? Ohjelmistorobotiikan käyttöönotto voi kuulostaa mörkömäiseltä painajaiselta tavalliselle työntekijälle. Sen sijaan, tekoäly tulisi nähdä inhimillisenä osana työyhteisöä. Esimerkiksi työeläkeyhtiö Ilmarisella tekoäly sulautettiin matalalla kynnyksellä osaksi työyhteisöä. Henkilöstölle järjestettiin kilpailu, jossa robotit nimettiin. Ensimmäisestä tuli Tarmo. Seuraavaksi he avasivat roboteille sähköpostitilejä ja antoivat niille käyttöoikeuksia, aivan samalla tavalla kuin kaikille työntekijöille (Kaijala & Tolvanen 2020, 203).

HR tukee ja ketteröittää henkilöstön sopeutumista digimuutokseen. Muutos mahdollistuu, kun työyhteisö ymmärtää perustehtävän (mitä?), löytää sopivat työkalut sen toteuttamiseen (miten?) ja jokainen yksilö ymmärtää oman roolinsa tärkeyden yhteisen tavoitteen saavuttamisessa (miksi?). HR-työn keskiössä on mahdollistaa yhteiseen suuntaan kulkeminen ja luottamuksen rakentaminen.

Oletko sinä valmis toivottamaan Tarmon tervetulleeksi työyhteisöösi?


Lähteet: 

Kaijala M. & Tolvanen R. 2020. Henkilöstö - strateginen investointi? Printon. Viro.

Tem. 14.3.2018. Edelläkävijänä tekoälyaikaan: Tekoälyohjelman loppuraportti. Linkki: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161447/23_19_Tekoalyraportti.pdf Luettu: 16.9.2020.

Ärilä S. 24.10.2018.HR = Henkilöstö ja Robotit. LInkki: https://www.ilmarinen.fi/ilmiot/blogit/sami-arila/hr--henkilosto-ja-robotit/  Luettu: 14.9.2020.

Kommentit

  1. Hei Elina, olipa hyvin sanottu "muutos on aikamme uusi pysyvyys." näinhän se on, mikään ei ole niin pysyvää kuin muutos. Mutta vain muutos on välttämätöntä. Tuo oli kiva kuulla, että robotiikkaa on tuotu helpommin lähestyttäväksi nimeämällä robotit.
    Olit avannut mukavasti mitä, miten ja miksi kysymykset, nämä on helppo muistaa jatkossa ja nämä kysymykset pätevät moneen muutosprosessiin, myös teknologian mukaan ottamiseen. :)

    VastaaPoista
  2. Kyllä, muutos on pysyvää, kuten totesit blogissasi ja nostit inhimillisellä ja ihmiselle ymmärrettävällä tavalla tekoälyn ja robotiikan tuomia etuja esille. Kynnys suhtautua ja sopeutua näihin teknologian tuomiin uudistuksiin on varmasti matalampi, kun HR jalkauttaa henkilöstölle robotit tms. ohjelmistot kouluttaen ja esimerkillisesti Ilmarisen tavoin osallistamalla henkilöstön hyväksymään Tarmot uusiksi työyhteisön jäseniksi :).

    VastaaPoista
  3. Kone oppii, mutta ihminen ymmärtää -lause oli loistavasti kirjoitettu. En myöskään usko, että koneet voisivat koskaan täysin korvata ihmistä, ainakaan esimerkiksi hoitotyön saralla - ihminen tarvitsee ihmistä. Toinen lausahdus, mihin kiinnitin huomiota, oli muutos on aikamme pysyvyys, joka herätti myös kanssakommentoijissa mietteitä. Tällä hetkellä muutos digitaalisuuden kohdalla on ottanut suuren harppauksen eteenpäin ja olen aika varma, ettei tämä pyörimään lähtenyt kivi pysähdy.

    VastaaPoista
  4. Hyvä kirjoitus!

    Algoritmit ovat tosiaan hyviä keräämään tietoa ja tekoäly kehittyy jatkuvasti. Kuitenkin jännittävää on se, kuinka tekoäly oppii jatkuvasti uutta ja kehittyy. Tiedon saannista tulee kovin helppoa, mutta onko se sitten myös toisaalta suuri tietoturva riski?

    Iida K

    VastaaPoista
  5. Olen samaa mieltä siinä, että en usko tekoälyn tai robotiikan vievän HR:n töitä, vaan nimenomaan helpottaa sitä ja antaa tilaa sille luovemmalle työlle ja ihmisten johtamiseen, koska en usko että ihmistä voisi johtaa kukaan muu kuin oikea ihminen. Toki joillain aloilla robotiikka on ihan oikeastikin vienyt ihmisten töitä esimerkiksi tehtailla, missä ihmisten liukuhihnatyö on ollut helppoa korvata tehokkaammalla robotilla. Robottien inhimillistäminen ja nimeäminen kuulostaa hauskalta ja varmasti auttaa niiden tuomista työyhteisöön. Yksi kaverini on työssään robottien esimies ja se on mun mielestä hauskin juttu ikinä! :D

    VastaaPoista
  6. Hei, olipa mielenkiintoisesti tehty kirjoitus! Erityisesti Tarmo jäi mieleen ja Tarmon tarinaa täytyykin ehkä seurata jatkossakin. Tämä toi hauskalla tavalla inhimillisyyttä muutokseen ja elävöitti tekstiä. :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti