Työyhteisöviestinnän laatu – voiko sellaista määritellä?

Kuva: Pixabay / Rawpixel

Tarkastelen artikkelissa työyhteisöviestinnän näkökulmasta väitettä: "Viestinnän yhteydessä ei voi puhua laadusta, koska sellaista on mahdoton määritellä."


Viestintä on kompleksinen kokonaisuus vuorovaikutuksellista tiedon vaihdantaa erilaisissa ympäristöissä. Viestintä voidaan nähdä abstraktiona eli ajatusluomuksena vuorovaikutuksesta, joka tapahtuu yksilöiden, ryhmien tai systeemien välillä (Juholin 2013, 23). Moniuloitteisuus muodostaa haastavan kokonaisuuden määrittää viestinnän laatua.

Organisaation tasolla viestinnän onnistumisen mittareina voidaan pitää esimerkiksi mainetta, brändiarvoa, luottamusta, työviihtyvyyttä sekä muita pehmeitä arvoja. Silti viestinnän laadun mittaaminen tuottaa yhä monissa organisaatioissa pään vaivaa, koska tuloksia mitataan usein numeerisena onnistumisena. Ympäristön muuttuessa yhä viestinnällisemmäksi, haasteeksi nousee nostaa johdon mielikuvissa viestintä cost-center-ajattelusta (viestintä vaatii resursseja) revenue-centeriksi (viestintä tuottaa hyötyä), joka mahdollistaa organisaation menestyksen (Luoma-aho & Juholin 2017). Organisaation hyvän tuloksen taustalla vaikuttavat onnistumiset työyhteisöviestinnässä voivat näkyä tuloslaskelmassa välillisesti esimerkiksi markkinoinnin ja henkilöstöhallinnon positiivisina numeroina tai jäädä jopa näkymättömiin. 

Nykyisessä viestintäympäristössä asioiden salaaminen on entistä vaikeampaa; asiat tulevat julkisiksi ennemmin tai myöhemmin (Juholin 2013, 180). Esimerkiksi huono työviihtyvyys ja tiedon kulun haasteet näkyvät helposti ulospäin, aina asiakkaisiin asti. Oleelliseksi on noussut se, mistä ja miten nopeasti oikea ja ajantasainen tieto on saatavissa silloin kun sitä tarvitaan (Juholin 2013, 176). Laadukas viestintä on vuorovaikutteista, virtaavaa ja ajantasaista. Viestintä on työyhteisön verenkierto ja hengitys. Ellei ole viestintää, ei ole organisaatiotakaan (Juholin, 2013, 23 & 180).

Millaista palautetta saat työstäsi - missä ja miten palautetta annetaan?

Työyhteisössä viestinnän laatua voi tarkastella konkreettisesti esimerkiksi palauteviestinnän avulla. Palautekulttuurin muutos on ylivoimaisesti yksinkertaisin, nopein, halvin ja tehokkain tapa saada aikaan suuria parannuksia missä tahansa organisaatiossa (Ahonen & Lohtaja-Ahonen 2017, 10).
Oleellista on myös tiedostaa, minkälaisessa olosuhteessa ja tunneilmastossa palautetta annetaan ja otetaan vastaan. Laadukkaan palauteviestin takana on ajatus - miten viestitään? Vuorovaikutusprosessissa sanattoman eli non-verbaalisen viestinnän painoarvo on sanoja suurempi. Sanaton eli non-verbaalinen viestintä koostuu ihmisen olemuksesta ja ryhdikkyydestä, katsekontaktista ja ilmeistä, eleistä ja liikkeestä sekä äänestä. Sanaton viestintä – eli miten sanot – ratkaisee ylivoimaisesti suurimman osan, karkeasti arvioiden vähintään 80% sanoman tehosta, sanoman sisältö – eli mitä sanot – vain vähän, enintään 20% (Merikallio 2013, 138). Kun verbaalinen ja non-verbaalinen viestintä kulkevat samassa linjassa, on kuulijan helpompi ymmärtää sanojan viesti. Laadukas palauteviestintä auttaa näkemään oman toiminnan vaikutuksen toisiin ihmisiin. Palaute toimii ikään kuin toiminnan peilinä. Kun näen omat virheeni, voin tarttua niihin ja korjata ne (Ahonen & Lohtaja-Ahonen 2017, 11).


Vuorovaikutteista päivää sinulle!



Lähdeluettelo:

• Ahonen R. & Lohtaja-Ahonen S. 2017. Palaute kuuluu kaikille. Petro Ofsetas. Liettua.
• Juholin E. 2013. Communicare! Kasva viestinnän ammattilaiseksi. Kopijyvä. Helsinki.
• Luoma-aho V. & Juholin E. 1.9.2013. Miksi viestintää mitataan? Luettavissa: https://viestijat.fi/miksi-viestintaa-mitataan/#34d93ced Luettu: 18.9.2019
• Merikallio I. 2013. Suorituselämästä merkityselämäksi – Yhden sanan elämän muutos. Tallinna raamatutrukikoja OU. Tallinna.