Tunnisteet

Vuorovaikutus työelämätaitona

Pixapay / Ryan McGuire
Vuorovaikutuksella tarkoitetaan kahden tai useamman asian vaikutusta toisiinsa. Suomen kielen sana vuorovaikutus antaakin jo viitteitä siitä, mitä sanalla tarkoitetaan. Kyseessä on siis molempiin suuntiin tapahtuva vaikutussuhde. (Peiponen 27.9.2018.)
Katsoin Youtubesta Tampereen yliopiston puheviestinnän professorin haastattelun; haastattelussa Pekka Isotalus  – vuorovaikutus johtamistyössä. Isotalus tuo esille tärkeitä näkökulmia – millaista on hyvä vuorovaikutus ja miten vuorovaikutusta voi kehittää? Johtamistyössä on tärkeää ymmärtää vuorovaikutuksen merkitys ja sen vaikutus kaikkiin työtehtäviin. Isotalus korostaa reflektoinnin tärkeyttä – eli kykyä arvioida omaa vuorovaikutus käyttäytymistä. Itse olen sitä mieltä, että juuri itsereflektoinnin kautta ihminen pystyy kasvattamaan psyykkistä pääomaa ja kohtaamaan erilaiset vuorovaikutustilanteet avoimemmin, inhimillisemmin ja opettavaisemmin.
Synnyitko vuorovaikuttajaksi? Ei hätää – jokainen voi oppia vuorovaikutustaitoja. Taitoja voi oppia erilaisin keinoin, joista Isotalus nostaa videolla esille kokemuksen, koulutuksen, alan kirjallisuuden, valmennuksen ja mentoroinnin. Kokemus tuo varmuutta etenkin haastaviin vuorovaikutustilanteisiin.


Olen saanut työelämässä kokea erilaisia vuorovaikutustilanteita erilaisten johtajien ja esimiehien sekä alaisten kanssa. Olen kokenut iloa ja suru, onnistustumisia ja pettymyksiä. Kaikki kokemukset ja niistä seuranneet tunnetilat ovat kasvattaneet näkemystäni vuorovaikutuksen tärkeydestä ja johtamisen kompleksisuudesta. Kompleksinen ajattelukyky tarkoittaa kykyä hahmottaa kokonaisuuksia, tunnistaa omia ajattelutottumuksia ja erheitä, sietää epävarmuutta sekä toimia tehokkaasti yhteistyössä erilaisten ihmisten kanssa (Leppänen & Rauhala 2012, 218). Tieteellinen tutkimus on lisännyt ymmärrystä vuorovaikutuksen kokonaisvaltaisesta voimasta työyhteisöissä – niin yksityisellä sektorilla kuin kunnallispolitiikassakin. "Aiemmin kuntien johtavilla virka- ja luottamushenkilöillä oli tapana käyttää runsaasti aikaa hyvien henkilökohtaisten suhteiden luomiseen, esimerkiksi valtion virkamiesten ja yrittäjien kanssa. Saunaillat, pitkät lounaat ja kalastusreissut olivat tavanomainen, joskin stereotyyppinen kuva vuorovaikutustilanteista."
(Haveri 14.10.2014). 

Ajattelen, että ennen vanhaan vuorovaikutustilanteet luotiin selkeämmin toimintojen ympäriile. Tänä päivänä johtajuuden ja työyhteisöjen ympärille on muodostunut digitalisaation myötä uudenlainen jatkuvan vuorovaikutuksen ympäristö. Digitalisaatio muuttaa johtamistyötä jatkuvasti ja työyhteisöihin syntyy uudenlaisia läsnäolon tiloja ja vaikutusmahdollisuuksia. Selvää on, ettei pelkkä tiedotus enää riitä, tarvitaan tunnetilaa ja henkilökohtaisuutta – on kyseessä vuorovaikutustilanne kasvotusten tai digitaalisesti.
Olen täysin samaa mieltä Haverin (14.10.2019) kiteyttämästä ajatuksesta; "Hyvillä vuorovaikutusjohtajilla näyttää olevan yksi yhteinen piirre: He pitävät ihmisten kanssa toimimisesta, eikä erilaisten näkemysten kohtaaminen ole heille työlästä."
Lähdeluettelo:




 
Labels:

Kommentit

  1. Katijahanna2. lokakuuta 2019 klo 15.16

    Kirjoitat selkeästi ja kiinnostavasti videossa esiin nostetuista aiheista. Kuvittelemme helposti, että vuorovaikutus on jollakin tapaa ominaispiirre tai synnynnäinen ominaisuus, vaikka se usein vaatii opettelua ja hiontaa. Tuot tekstissä hyvin esiin Isotaluksen ohella myös muiden asiantuntijoiden näkemyksiä sekä omaa pohdintaasi. Hienoa! Kehitysideat olisivat voineet nousta vielä selkeämmin esiin.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti